keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Päivä 4. (10.10.)

Keskiviikko

Tänään oli toinen työpäiväni. Löysin bussipysäkin aika hyvin täällä "kotikylässäni" eli San Gwanissa (lausutaan San Zuan). Alan vähitellen oppia paikallista lausumista, huom. paino sanalla vähitellen 😁

Osasin jäädä pois bussista oikealla pysäkillä ja aika näppärästi selviydyinkin ekan kerran yksin työmatkan. Hyvä minä 👍

Työvuoroni alkoi klo 12. Olin itse pyytänyt päästä mukaan, kun iltapäivän lapsiryhmä tuli savea muovailemaan. Täällä lapsetkin osaavat todella hyvin englantia. Aika moni heistä käykin englanninkielistä koulua. Juttelin aika paljon erään 11-vuotiaan tytön kanssa. Hän kertoi käyneensä jo kaksi vuotta keramiikkaryhmässä.

Minäkin sain osallistua muovailuun. Tein paikallisia kaktuskasveja. Ainakin opettaja tunnisti ne niiksi 😁

Työvuoroni aluksi maalasin taas perhosia. Saa nähdä kuinka kauan sitä hommaa saan tehdä.

Tänään tapasin myös paikan omistajan Joan Haberin. Hän lupasi kierrättää minua yrityksen tiloissa, mutta ainakaan tänään se ei toteutunut.

Tänään olikin vähän parempi fiilis työpaikalla. Työntekijät kävivät välillä juttelemassa kanssani. Yksi heistä kertoi olleensa 8 vuotta talossa. Hän maalaa käsin erilaisia tuotteita. Tänään hän esimerkiksi maalasi suureen vatiin päärynöitä.

Kotiin lähtiessäni jouduin kysymään ulospääsyä firman omistajien pojalta (pääovi oli jo lukittu). Hän opasti minut ulos ja antoi myös kyydin bussipysäkille. Huikkasi vielä lähtiessään: "See you tomorrow".  Ehkä tämä tästä kivaksi muutuukin 😊👍

Kotimatka oli melko raskas, bussi oli ihan täynnä ja jouduin seisomaan koko matkan. Tällä kertaa se sentään otti kyytiin. Kotimatkalla kävin vielä lähi-Lidlissä ostamassa vettä (täällä ei voi juoda hanavettä) ja huomiselle eväät.

Olen nyt ollut täällä Maltalla vasta 4 päivää. Nyt jo olen kuitenkin havainnut monta asiaa, jotka meillä kotoSuomessa on paremmin. Se on ehkä järkyttävintä, että täällä majapaikassani pitää laittaa käytetyt vessapaperit pöntön sijaan roskikseen, muuten pönttö tukkeutuu. Roskis kyllä tyhjennetään tiuhaan, mutta silti, hyi, yök. 😱

Toinen järkyttävä asia on paikallinen liikenne. Meno on sellaista, että välillä meinaa tulla kauhukakka housuun 😮 Esimerkiksi, kun odotan bussia työpaikalta kotiin, joudun seisomaan tiellä. Autot ajavat ohi n. 100km/h. Työpaikallani eli käsityöläiskylässä tehdään mittavia tietöitä, joten joudun väistelemään myös suuria työkoneita ja kuorma-autoja.

Lisää perhosia.


Löysin vihdoinkin täältä Pepsi maxia 😋 Tämä näyttäisi olevan sellainen Cokis-maa.



Kaktustaidettani 😁

Tässä odottelen bussia, kun pääsen töistä. Kuten näet, joudun seisomaan joko ojassa tai tiellä 😕

1 kommentti:

  1. Mielenkiintoista seurata kyllä tätä siun matkaa! Vaikka kaikki ei oiskaan menny niin kivasti nii silti varmasti hieno kokemus.❤️ Haaveilen et itekki saattasin päästä vaihtoon näitte uusien opintojen kanssa... T. Suvi

    VastaaPoista